... meinaan töitä. Mä olen aika yllättävän hyvässä kunnossa (ainakin omasta mielestäni) ja olen edelleen jaksanut olla töissä. Seisominen koko päivän ei tietty oo mitään erityisen hyvää näille suonikohjuille, mutta toisaalta aika menee kivasti. Ens perjantaina on siis vimppa työpäivä näillä näkymin ja sitten katellaan kait töitä joskus vuonna 2010...

Nellin kuulumisia on saanu lukee sieltä ja täältä. Tilanne on siis se, että me ollaan agiliitotauolla, toistaiseksi. Itse asiassa koirat ovat melkoisen pellossa tällä hetkellä, koska mä en pysty niitten kanssa treenailemaan muuta kuin kotitemppuja (enkä niitäkään kauheesti).. Toivon kyllä vielä, että Nellitsen pääsis vähän aksaamaan kevään aikana. Oma tauko kun menee lähes vuoren varmasti kesäkuun loppuun, kun ennen jälkitarkastusta kaikenlainen rehkiminen ja ähkiminen on kielletty. Tosin sitten vähän helpottaa, kun tää ahertaja on nahan ulkopuolella, niin voi taas treenailla jotain pientä sievää. Mutta siinä päätöksessä pysyn, että Miinan alkamaton liitoura haudataan. Jostain on nimittäin karsittava jatkoakin ajatellen, niin olkoon se sitten tuo.

Vaikkei tää ole mikään raskausblogi niin onhan mun vähän "avauduttava" aiheesta.. siis miten voi unohtaa kolmessa vuodessa kaiken, mitä raskauteen ylipäätään liittyy minä kysyn vaan. Mulla nyt on se onnellinen tilanne, että eka raskaus oli helppo ja tää toinen on ollut myös. Mutta siis tämä kaveri on aivan tajuton hyrrä. Mulla on oikee puoli kyljestä sisäisesti mustelmilla, kun herra x jumppaa melko voimallisesti. Ja jumppatuokio on tietenkin alkuyöstä, kun meitsi yrittää nukahtaa. Eilen kieriskelin kevyet kaks tuntii kun jyske ei loppunut millään. Nyt on taas aloitettu iltatreenit, että katotaan mihin asti kaveri jatkaa. Aion kyllä kattoo noi mun sarjat californicationin sun muut, vaikka väsyttää aivan sairaasti. Meinaan herään tätä nykyä klo 05.00 kohtuupirteenä. Paitsi jos satun sitten vielä nukahtaa, niin voi kiesus, ettei meinaa millään enää päästä ylös. Tosissaan pari viikkoo olis vielä töitä ja sitten alkaa ä-loma. Iiro jää mun kanssa kotiin kun hoidosta tylysti ilmoitettiin, ettei lapsi voi olla vuorohoidossa jos äiti on äitiyslomalla vaan hoitopaikka on oltava joku päivämallinen. Ei niin ettäkö me oltais Ippe pidetty hoidossa, mutta alunperin oli tarkoitus siihen asti pitää, että toinen on syntynyt. Kaikenmaailman pukemiset ja kiukuttelut ottaa tällä hetkellä mun korvien väliin ja fyysisestikin on aika rankkaa Iiron kanssa. No kai se siitä menee sitten. Ja säästetään me ainakin se 230€/kk hoitomaksuissa!

No mutta, tässäpä tätä täksi kertaa, katsotaan josko sitten useemmin päivittelen kun olen kokopäiväisesti kotona...

T: tyyristyllerö