Tiedän, sanoin ääneen, että mä en ala ruotimaan asiaa täällä, puhun siitä vain kasvokkain ja kommentoin muiden kirjoituksia OMALLA nimelläni. No, päätin hiukan aiheen vierestä raapaista kun onhan se nyt selvää, ettei tällainen yksinkertaine pieni ihminen kykene pitämään suutaan kiinni ja käsiään kurissa :) Ei, mä oon tässä itekseni funtsaillu, kun tosiaan Miinalla on kait tarkoitus teettää ne toiset pennut vielä, niin mitä minä sitten haluan tulevan sulhon olevan ja mistä olen valmis tinkimään, jos pitää. Mulle koiran LUONNE merkkaa eniten. PISTE. Sillä saadaan jo hyvän matkaa karsittua muuten "ihan käyttökelpoisten" isäehdokkaitten listaa. Seuraavana tulee sitten terveys. En kylläkään tarkoita, että käyttäisin erinomaisella luonteella varustettua silmäsairasta koiraa, en. Terveystulokset pitää olla voimassa sekä isukilla, että sitten sen isukilla. Taas kapenee urosten määrä. Ulkonäölliset seikat tulee sitten sillä tavalla viimeisenä, että niitä mietin vähiten. Vaikka paljon mietin sitäkin. Suora häntä, hyvät kulmat, oikeanlaiset korvat, mielellään hyvin värittynyt, pienehkö tai keskisuuri uros, ei kuitenkaan yli ihannerajan. Eli tämä menee hyvin pitkälti täydelliyyden tavoitteluun. Onhan mulla tietty toinen vaihtoehto: jättää koko pentue tekemättä. Ei sekään ole poissuljettua ainakaan tämän hetkisten myllerrysten valossa. Eipähän pääsis kukaan ainakaan pahoja sanoja sanomaan, kun ei olis mistä valittais. Se mikä mua on jo pidemmän aikaa ottanut korvaan tässä koko jalostusasiassa on se, että ihmiset on kaksnaamaisia shittejä. puhuu yhtä mut tekee toista. näitä meissä riittää.

minä en kuulu niihin. enkä mihinkään muuhunkaan parsonklaaniin. puoleni olen asiassa valinnut ja sen jo aika moni tietääkin.

istutin muuten rairuohon tänään